Ye-aah viimeinen Eurotour-jutskeliputskeli! Viime merkinnässä hyvästelimme haikein mielin Itävallan ja nyt kuljimme Saksaan!
Majailtiin isojen metropolien sijaan söpöissä pikkukaupungeissa, ekana Bad Tölzissa. Tossa Bad Tölzin keskustaa tai jotain, en tiedä onko toi se keskusta, mutta sen varrella oli ainakin kaikki kaupat. Saavuttiin sen verta myöhään, et roudattiin kamppeet nopeasti uudenkarheaan retkeilymajaamme ja suunnattiin syömään. Sanoivat, että ravintolaan kävely kestää korkeintaan vartin niin päätin treenata uusia korkkareitani mut käveltiin loppujen lopuksi kolme varttia sinne..
Mussutettiin perinteistä saksalaista ruokaa ja saatiin valita kahdesta vaihtoehdosta. Opettajat aika vuolaasti kehu sitä ekaa, jossa oli joku rapea possupihvi ja jotain perunakastikeasiaa joka vie kielen mennessään, mut sanoivat et sitä riittää vaan muutamalle. Onneksi se tarjoilija aloitti meistä niin vietiin parhaat päältä! Muut saivat jotain normipihvejä ja kumiperunoita. Ne siis olivat olevinaan perunoita, mutku niihin iski veitsen tai haarukan niin kimpos vaan takasin. Eivät oikein arvostaneet.. Muut haukkuivat ateriansa mut meillä oli ihan perushyvää ruokaa! Paitsi että vihaan pihvejä, koska oon ihan neuroottisena repimässä niitä läskejä pois.
Seuraavana aamuna oli luvassa alppikierrosta. Olivat aikaisemmin puhuneet alppivaelluksesta niin päätin jättää meikkaamatta, mut loppujen lopuksi ei me vaellettu yhtään missään. Oli vaan yksi iso ylämäki ku käveltiin katselemaan linnaa, josta kerron tuonnempana. PFFFFFFFFFFFFFFT.
Mut tosiaan, ajeltiin bussilla kohti korkeuksia, mut oltiin niin helvetin katkeria siitä, että oli kylmää ja pilvistä. Samaan aikaan kumppanit Suomessa informoi, että ne nauttii terassikaljoja 30 asteen lämmössä. Kiva. No okei, ei se lämpö tai sen puute itseäni haitannut, mutta PILVET. Oli kyllä hienot maisemat ku mitään en nähnyt! Oltiin sitten ihan raycharleseina siellä, vaikkakin paluumatkalla alkoi näkyä aika paljon!
Niin tossa kuvassa joku Olympia-asia, ei itteäni kiinnosta yhtään, mut piti ottaa kuva ku kaikki muutkin näpsäili aika ahkeraan. :D
Vähän esimerkkiä pilvistä. Katseltiin eka, että noi alhaalla hyvin näkyvät puut ovat tossa se korkein kohta, mut sitten tajuttiin että tuolla pilvien välissä vilkkuu metsikköä. Hyvin näki!
Jatkettiin matkaa ja tehtiin kierros tossa linnassa. Toi on se linna, josta otettiin inspiraatio Prinsessa Ruususen linnaan, niin kutsuttiin sitä prinsessalinnaksi. Siellä sisällä ei saanut ottaa kuvia, mut jeebus että oli hieno! Inspiraation aalto vyöryi päälleni! Tonne kävely oli vaan kovin peräsuolesta, kauhean pitkä ylämäki, ja sitten tuolla linnassakin piti kävellä kauheasti portaita. Olin kyllä ihan Miss Fitness -kunnossa ton jälkeen!
Paluumatkalla tehtiin kiekka myös Oberammergaussa, missä järjestetään Kärsimysnäytelmä. Oli aika siisti pikkukylä, en vaan tajua, miksen ottanut yhtään kuvaa.. tosin nälkä vähän haittasi niin kulutettiin kaikki aika ruoan etsimiseen. Ei sitten löydetty mitään muuta kuin jätskibaareja, kahviloita ja yksi pastapaikka, joten otettiin pastapaikasta takeawayt bussiin!
Seuraavana aamuna oli tiedossa München, mutta illalla eräs nimeltämainitsematon herrasmies otti vähän nousua.. oli meinaa aamullakin aika kuoseissa. :D Oli ihan huvittavaa, mut en oo koskaan hävennyt oman luokkani puolesta niin paljon. Olisi lähtenyt kotimatkalle, jos lentokenttä olisi ollut lähempänä. Nojoo, lähdettiin sitten miinus kaksi -miehityksellä (opettajakin jäi valvomaan) Müncheniin.
Meillä oli aluksi puoli tuntia aikaa löytää vessa keskustasta, ja aika hienoon paikkaan meidän jättivät. Edessä oli melkolailla suora tie keskustaan, mutta tietenkin "päästiin" kävelemään överidesigner-liikkeiden ohi. Oli vähän mukaankuulumaton olo ku vasemmalla oli kolmen tuhannen euron mekkoja ja oikealla puolella tielle pysäköityjä Ferrareja. :D Oli vähän masentavaa katsella näyteikkunoita ku siellä oli jotain hyperhienoja vaatteita!
Löydettiin metroaseman vessasta tällainen automaatti.. :D Hei oikeesti, mä luulin että vaan Japanissa on tällaisia!
Aloitettiin sitten opaskierros! Kaikkia pelotti, että joudutaan kävelemään taas joku kaksi tuntia, koska se kierros kesti kolme tuntia, mutta onneksi se koko rundi tehtiin bussilla. Opasnainen kertoi kaikkea ihan mielenkiintoista (en muuten ottanut kuvia, koska bussista otetut ovat aikalailla automatic kräppiä), mutta mua nukutti aivan jumalattomasti! Oli pakko syödä omena, et pysyisi hereillä. Niin oon siis allerginen omenoille. :D
Mutta se opas selitti mm. miksi autobahneilla saa ajaa niin kovaa kuin huvittaa. Se johtuu siitä, että Saksa on autovaltio, ja koska siellä valmistetaan paljon myös huippunopeita autoja, niin kaikkien mielestä niillä huippunopeilla autoilla pitäisi myös saada kulkea huippunopeaa jossain. On niillä autobahneilla vissiinkin yksi kaista omistettu oikein sille, ne muut taitavat olla enemmän hiljaa kulkevien käytössä. Niiden ajokorttisysteemi on muuten sellainen, että nuori pääsee ensin sen koulujutun läpi, mutta joutuu ajamaan yhden vuoden ajan niin, että joku tarpeeksi vanha etukäteen nimetty huoltaja on kyydissä. Sen vuoden jälkeen ne sitten saavat ajokortin ja luvan ajaa itsekseen. Autokolarit vähentyivät huomattavasti sen jälkeen, kun toi astui voimaan. Suomeenkin tuollainen!
Ja joskus pari vuotta sitten, kun Suomi otti taas kunniaa parhaan koulujärjestelmän omistamisesta, niin Saksassa haluttiin parantaa koulujärjestelmä samoihin mittoihin (oli kuulemma kova isku niille), joten ne ihan randomisti lyhensivät koulunkäyntiä vuodella. Taisiis kun niillä oli aiemmin ollut niin, että 6-vuotiaana joutuu menemään kouluun (muistaakseni), ja ne sitten siirsivät sen koulun aloittamisen 7-vuotiaisiin. Se päätös pistettiin käytäntöön ehkä vuosi sen päättämisen jälkeen, kohtuunopeaa sanoisinko. :D
BMW-museo oli ihan jännä! Tuolta kun ostaa auton, niin pääsee näkemään sen tekoprosessin, ja sitten se valmis auto odottaa tossa tasanteella (missä noita autoja on), ja siihen iskeytyy valonsäde ja omistaja pääsee ajamaan ekan kierroksen tuossa samaisella tasanteella. :D Hardcorea.
Piti tietenkin ottaa typeriä bemaridouchebag-kuvia ku kerrankin pystyi.
Käytiin kanssa tollaisessa megalomaanisen isossa linnassa. Tai no ei isossa, mutta pitkässä. Tossa ei siis luonnollisestikaan näy kaikkea.
Mätsättiin Ellan kaa!
Nyt en muista enää yhtään, mikä tapahtui milloinkin, mutta Bad Tölzissa käytettiin vapaa-aikaa mm. jätskibaariss käymiseen! En tajua, se koko paikka oli täysin autio, mutta se baari oli vielä kymmenen aikoihin auki. En itse asiassa muista nähneeni paljoa yhtään porukkaa koko paikassa.. nojaa. Mmm siellä sai esim. jogurttijäätelöä ja mozartinkuulajäätelöäkin! Mentiin nauttimaan jätskimme kylmään ulkoilmaan ja tavattiin myös ducky duckeja (joo tiiän, sorsa ei oo ankka mutta mulle kaikki nokkaeläimet on ducky duckeja). Ne oli aika söpöjä uidessaan, koska siinä joessa oli sellaisia hiljaisia ja nopeita virtauksia, ja aina kun ducky duckit eksyivät nopealle virtaukselle, ne lähti valonnopeudessa kiitämään. :D Ihania.
Yritin päästä yhteiskuvaan.
Joku toinen ilta siellä majapaikassa oli myös saksalaisia, joilla oli hirveät juomingit käynnissä, ja saatiin kutsua niiden partyplaceen. Kädenväännössä Suomi vei! Yksi ilta mun kavereille tuli jotkut ääliöt haastamaan riitaa, oikeasti, ei ne edes tehnyt mitään ja sitten ne mölyää jotain YOU WANNA FUCK WITH ME -paskaa.
Oli muuten mielenkiintoisia suihkuja siellä meidän majapaikassa.. Meidän suihkussa oli liikkeentunnistin, ja valo katkesi jonkun kolmenkymmenen sekunnin kuluttua, jos meni suihkuun, koska se ei tunnistanut liikkeitä suihkuverhon läpi. Vihaan tollaisia yhtäkkisiä säikytysjuttuja, niin pakotin Iikun menemään suihkuverhon ulkopuolelle tanssimaan ku mä oon suihkussa. :D Kaverien suihku taas ei vetänyt yhtään, joutuivat sitten melkeinpä toisinsa vesissä seisomaan.
En muista oliko tämä Bambergista.. jossa käytiin siis matkalla Suhliin. Ehkä. Nojaa, saatiin sellainen kolmen tunnin vapaakierros tuolla, joten käytiin ihanassa kahvilassa (jonka merkki näkyykin tuossa takana) ja löydettiin tiemme kauppoihin.. körhööörhöhö. Joten tehtiin pieni rundi ja mentiin taas kahvilaan.
Bambergista jatkettiin Suhliin, jossa melkein heti majoituttuamme päästiin syömään. Meiltä kyseltiin etukäteen, mitä halutaan viidestä vaihtoehdosta. Siellä oli kaikenlaista saksalaista mutusteltavaa ja sitten.. SPAGETTIA. En tajua ketään, joka otti spagetin, maailman tylsin vaihtoehto, ku olisi ollut tarjolla esim. bratwurstia! Mä en ollut koskaan syönyt bratwurstia joten maistoin sitä sitten. Aika perusmakkaran makuista imo!
Pakotin Iikun myös ottamaan bratwurstia! Itse asiassa opettajakin pakotti, hyvä niin. :D
Yksi asia mitä en tajua.. KIVENNÄISVESI. Pyysin vettä ja sain kivennäisvettä! Siis kivennäisvesi on maailman ääliömäisin juoma, se ei oo vettä muttei limppariakaan. Eikä edes mitään maitoon viittaavaa! Kuka helvetti juo kivennäisvettä?! Ainoa järkevä käyttötapa kivennäisvedelle on laittaa sitä joihinkin mehutiivisteisiin tai jotain, että saadaan hassua poremehua.
Suhlin hotelli oli tosi tosi jees! Telkkarista näkyi MTV:kin niin saatiin tutustua saksalaiseen musiikkiin.. oli ihan mielenkiintoista. Meillä oli kohtuu isot huoneet ja niinkin eksoottinen kauppa kuin Lidl ihan lähellä.
Seuraavana päivänä oli luvassa vierailu koulussa. Meidän annettiin ymmärtää, että tavattaisiin niitä koululaisiakin, joten mä olin ainakin hiukan innoissani. Nojoo, aamulla oli järkyttävä sadesää, joten sitä kiroten kuljettiin kouluun. Kuunneltiin koulun rehtorin löpötyksiä ja meinasin nukahtaa, mutta onneksi siellä toimi nettiyhteys niin facebookkasin väsymyksen pois. Sen jälkeen käveltiin, edelleen sateessa, kylmään kirkkoon kuuntelemaan urkurin soittoa. Sitten jakauduttiin ryhmiin, joista toinen meni ties mihin ja me taas asemuseoon. Voin käsi sydämellä vannoa, että se oli elämäni absoluuttisen ehdottomasti pitkäpiimäisin kokemus. Ensinnäkin, aihe oli maailman tylsin. Toisekseen, se opas oli ihan hirveä. Jäin katselemaan sen järkyttäviä silmärajauksia, jotka se oli vetänyt sentin päähän silmistään (ylä- ja alaluomelle!), ja sain tuta sen, että se ottaa silmätikukseen jokaisen, joka katsoo sitä. Se sitten katseli välillä mua ahdistavasti silmiin yhden kokonaisen selittelyn ajan, ja sen englanti oli muutenkin aika tuskaisen huvittavaa.
"Is this understandable?"
"Can you imagine?"
"Please enjoy!"
Noi fraasit jäi kyllä elämään meidän keskuudessamme.. oli se muutenkin vähän ääliö.
Opas: There is very much green in this room, why do you think that is?
Opettaja: Green.. like forest!
Opas: Nooooo! Does anyone know?
Me: .....
Opas: It's green because.. hunting.. IN FOREST!!
Ankaraa facepalmausta.Se järkyttyi kun me ei tiedetty joidenkin kuuluisien aseseppien ja metsästäjien nimiä. Itse asiassa ainoa huvi, mitä siellä oli, oli sellainen asesimulaattori ja ajatus siitä, että sillä toisella ryhmällä on sama kidutus vasta edessä.
Noo se loppui sitten onneksi, ja vielä suuremmaksi sadistiseksi iloksemme saatiin huomata, että me päästiin syömään samalla kun ne muut joutuivat jostain supertylsästä kuuntelujutusta suoraan asemuseoon, ilman taukoja. Me juostiin lähimpään turvalliseen safkapaikkaan (Subway... hyvä mun haukkua muiden spagettivalintoja ja ite käyn Subwaylla :D) tekstaamaan asemuseossa kärsiville.
"Nautitaan täällä Subwayn antimista.. pitäkää hauskaa asemuseossa! Please enjoy!
Ostelin myös itse vähän vaatteitakin, koska vaikka se ostari, missä käytiin syömässä, oli aika pieni, oli siellä ihan kivoja liikkeitä! Kierroksen jälkeen jouduttiin laulamaan Aikuinen nainen joillekin virkamiestyypeille, ja huomattiin ettei me loppujen lopuksi edes saatu tavata niitä koululaisia. Sen jälkeen suunnattiin planetaarioon. Matka sinne oli oikea helvetin Tuska-festivaali, superjyrkkä mutapolku ylämäkeen samalla, kun sade piiskaa päälle ja kaikki muta ja ruoho ja varmaan kokonainen puistokin valahtaa rikkinäisistä kengistä sisään. Planetaario oli onneksi hieno, nähtiin sellainen perinteinen tähtihuonepaikka, mikä se nyt on.. mikä pimenee ja sitten näkee tähtiä. Oli NIIIIIN hienoa! Varsinkin se, kun oli aivan täydellisen pilkkopimeää ja se huone kaikuikin aika hyvin, niin pystyi kertomaan kaikki alatason vitsit niin, että muutkin kuulivat.
Tuon jälkeen vaihdettiin vapaalle, eli meikkailtiin poikia ja ties mitä.
Toi jälki tuli tohon lasioveen kun eräs opettajista käveli keskivertokuoseissa suoraan päin tota ovea. :DD Harmi ku en nähnyt itse tilannetta.
Nojoo, pitkän illan jälkeen oli aika hyvästellä Suhl. Aamulla bussiin ja sitten tie kävi Citti-Markettiin. Se on siis superiso tukkukauppa, josta pystyi ostamaan tuliaisia ja ties mitä. Mulla oli itelläni ehkä viisi euroa jäljellä, joten en ostanut melkeinpä mitään, mutta oli se ihan jännä silti. Oikeastaan se oli vaan superkokoinen supermarket.
Vähän jäi nakertamaan, etten ostanut tota ripsaria.
Jatkettiin sieltä sitten Lübeckiin, mutta oli jo sen verran myöhä, että kaupat olivat suurimmaksi osaksi kiinni, niin istuskeltiin siellä vaan. Ja siitä sitten laivaan!
Laivalla nautittiin pitkästä aikaa Suomen tv:stä ja salkkareista ja ties mistä. Siellä oli myös eräs mielenkiintoinen herrasmies nimeltään Fabio, pakko pastettaa koulun Eurotour-blogissa ollut teksti:
"Kauniita näkymiä metsästi myös eräs italiainen uros, Fabio. Tyttöjä hississä mukaansa houkutelleen italiaanon syöttiin ei kuitenkaan kovinkaan moni tarttunut. Pojat suojelivat tyttöjä urheasti ja halusivat hieman ojentaa ko. henkilöä. Ehkäpä Italian herrasmies aavisti poikien aikeet ja katosi yön pimeinä tunteina."
Se yritti houkutella mua ja Ellaa, mutta oltiin vaan että "me no speak english, english bad, no understanding" mut ei se uskonut. Kysyi sitten lopulta, että ollaanko me lesboja, johon tietty vastattiin myöntävästi ja häivyttiin. Hrrrr. Nojoo, ilta jatkui tietysti pitkälle, ja saavuttiin lopulta aamulla Suomeen. Sää oli ihan kiva ja muisteltiin edellisillan tapahtumia! Ja no, sitten päästiin kotiin ja kaikki lähti omia teitään. Ohi on! Paras luokkaretki koskaan, muistelen lämmöllä! Saatiin paljon sitaatteja oppilaskunnan huoneen seinään!
Hola ja tervetuloa amigot ja señoritat, tai no miksei muutkin! Olen 20-vuotias nimellä Sini kulkeva naisihminen Helsingistä. Tämä blogi on narsistista ajantappoani varten, joten kaikki sheeba pärtsäshoteista tekotaiteellisiin muffinssikuviin ängen tänne. Riepuja, ripsiä ja monta kiloa skeidaa löytyy myös, mutta toivon että viihdyt!
Hello and welcome to the life&style blog of this 20 year old being called Sini! Please click yourself to the 
Tekstit
