Talvirasvan keruuta

Heip taas! Kuten viime merkinnässä sanoin, menin viettämään aikaa Pieksämäelle Alexin porukoiden lomavillaan kämppään. Alex oli siellä jo maanantaina med Heikki ja Viivi ja mä sit saavuin tiistaina. Julmuutta on tosin se, et sinä koko viikon aikana ei noin sään puolesta tapahtunut mitään muuta kuin satoi ja ukkosti, mut nytku joudun mätänemään yksin kotona niin aurinko paistaa lettuja ja makkaraa. PFFFT. Tässä merkinnässä on sit kuvia vähän kaikkien kameroista jsyk.

Tiistaista mulla ei oo oikeestaan yhtään kuvaa koska tiedonsiirron aikana sattui pieni haaveri mut.. nojoo.

Tiistain RUOKAAAA. Tosta löytyy sipsuja, uppopaistettuja ristikkoperunoita, vesimelonia, pekoniin käärittyjä aurajuustolla täytettyjä herkkusieniä, makkaraa, lisää aurajuustoa ja grillattuja vihanneksia. Oli kyllä niin jytkypaukut et oon vieläkin ihan täynnä.. 

Noista ristikkoperunoista tuli muuten semipieni episodi kun laitettiin ne rasvaan lillumaan ja se rasva kiehui yli.. jälkeenpäin selvisi et koko laite on rämänä. Niistä perunoista tuli kyl kommentteja tyyliin "tässä voi maistaa syövän" ja "Tällasen ku syö niin saa instant sydän- ja verisuonitaudin". 

Huomas myös et kaikki on tavalla tai toisella sosiaalisen median lorttoja ku ruokaan ei saanu koskea ennenkuin on postattu Twitteriin. :D 

Ahtamisen jälkeen katottiin leffaa ja lagattiin yleisesti. Taidettiinpa paistaa lettujakin, siitä ja muustakin pelleilystä löytyy videoo. Laitanpa nää tähänkin jos joku ei seuraa Viivin ja/tai Alexin blogeja:

Illalla juteltiin kolmistaan maat ja taivaat ja avaruudetkin läpi ku Heikki meni jo nukkumaan. Aamull.. tai no päivällä herättiin sit ja päivän to-do-listalla oli jälleen kerran vain syömistä!

Oltiin lähdössä läheiselle ABC:lle ostaa mättöö.. ja kokemus oli sekin sinänsä, tavattiin eksoottisia paikallisia jotka huuteli voivittua ja nauruimitointia perään. Kunnon aikamatka vuodelle 2003, ei kukaan oikeesti tee noin enää.. :D

Alex leikkas sormenpäänsä irti noita lampaankyljysjuttuja leikellessään..

Heikin multitaskaus aka grillaa puhelimessa.

VOI JUMALAUTA NOI SIBALIT OLI HYVIÄÄÄ oikeesti kaikki tossa ateriassa oli hyvää, taisin löytää viimeisen ateriani!

Miks oon kuvannu keskeneräistä kastiketta.. nojaa toi oli orgastisen hyvää kuitenkin, hajuakaan tosin et mitä kryptoniitti-itiöitä Alex sinne heitteli.

Muuta safkaa: jotain maustettuja vihanneksia ja sipuliperuna-asioita tai jotain.. haluaisin vain palata takaisin siihen hetkeen kun aloitettiin syömään noita..

Seuraavana päivänä BB(Q)-taloon saapui myös Niklas!

Heti tietty the number uuno kodikkuuskoriste esiin aka läppäri.

Baby are you down down down down dooown..

Heikki näyttää Boy Georgen ja The Rocky Horror Picture Shown Dr. Frank-N-Furterin lovechildilta, Alex näyttää siltä et sillä ois haarniska ja muutenki et se kuuluis johonki Merlin-ohjelmaan, mä näytän sumopainijalta, Niklas näyttää siltä et sen naama ois sulanu ydinlaskeumassa mut silarit on jääny ja Viivi näyttää siltä miltä Blair Witchin Projectin noita näyttäis jos se ois koira tai orava.

HATTU - eBay PAITA - TALLY WEiJL VYÖ - Aqua Lip HAME - Zara KENGÄT - eBay

Jussista kirjoitan lisää sitten myöhemmin! Ja tähän loppuun vielä kuva-arvoitus:

Ainiin! En voinu vastustaa kiusausta ja rupesin tumblaa uudelleen.. jos kiinnostaa niin tässäpä tämä.

Naurettavia hipsterkollaaseja mökkireissulta

Olin pari viikkoa sitten kauan kaivatulla mökkitripillä Satun ja Ellan kaa! Ei mitään sen ihmeempiä, vähän tunnelmointipaskailua tähän väliin, koska sillon oli vielä hotti-ilmat!

#1 Ellan mökin laituri, järvestä on vedet laskenu aika urakalla ku viimeksi toi pinta oli ihan tossa laiturin reunassa.. #2 Käytiin kalastelee.. ei ollut mitään haaveja tai sankoja mukana niin tietty Ella nappas ihan himona fisua 3# Yksi kalakamuista oli vissiin ihan digestoitava joten Ella sitä sit perkasi kivasti siinä 4# Upean suonikkaat reiteni, noissa kuule virtaa kryptoniittia!

1# Taas kerran soutelua, olisin voinu tolla kerralla ottaa siellä veneessä lungisti vaikka tuhat tuntia 2# Maalauksellinen pilvi, emt 3# TANGOMARKKINAKIMALTEEEET 4# Vieraskirjaan tuhertelua, täytetään tota aina vähän visuaalisemmin.. esimerkkejä merkinnän lopussa

1# Sexaay-juurikasvuni ja hyvvee kannoo 2# Mun karkit menee vähän mönkään joka kerta.. tällä kertaa jätin irttaripussini aurinkoon ja sain monimakuisen fuusion siinä sitten 3# Ei oo mitään parempaa kuin vesi, joka on jäätynyt.. 4# ..mutta vain sen verran, että se jää on tuollaista pientä sörösörömurskaa

1# Rusketus plus kirkkaansininen (joskin vähän muokattu) taivas.. semigrandesti tuli ikävä aurinkoa 2# Pikkusaaliita kaikkien jättiläisten välillä 3# Geneerinen kesävarvaskuvapaska 4# Ja toinen samanlainen.. oli muuten kiva rotkottaa tossa veneessä, pelkäsin kyl jostain syystä et mun huulet paloi hah

1# Mentiin mystiselle saarelle jossa oli joku mökkikin mut nojaa.. noi kalliot oli sikapossukuumat! 2# Noi kivet oli kauheen liukkaita.. ei yhtään tiennyt miten ois pitänyt olla ku kuivat kalliot poltti ja vedessä vaan lipui matkoihinsa 3# Löydettiin jotain stonehenge-kiviä joiden keskellä oli tollanen räjäytetty kuoppa.. ollaan aika varmoja et tuolla saarella tapetaan ihmisiä ja/tai tehdään niistä ihmistuhatjalkaisia 4# VERISET TIKKAAT.. okei, siinä oli vaan punaista maalia mut.. ehkä ihmistuhatjalkaisten veri kuivuu eri näköiseksi?

1# Luita.. tai sit jotkut ovat yrittäneet hälyttää apua 2# Meidän eeppinen camouflage :D 3# Selvittiin hengissä kuitenkin.. mut sit tappajahai söi meidät! Okei ei, haluttiin joku naurettava pärskykuva niin Tomista tuli meidän Sports Illustrated -kuvaaja 4# Orgasmivettä taas kerran, nyt sai oikein puukottaa pulloa auki!


Ajattelinpa myös jakaa tätä vieraskirjavisuaalisuutta tähän, jos jollakin on tylsää niin voitte tulkita noita hieroglyfejä aikanne. :D

Niin ja ihan vaan koska viime vuonna kuvitus ja turinointi oli paljon parempaa niin ängetäänpä nekin tähän mukaan jos joku haluaa vielä lisää hieman tuhota näkökykyään:

Menen muuten huomenna loppuviikoksi Pieksämäelle pieniin rientoihin, en usko et tulee päivityksiä koska mun pitäisi joidenkin ajastettujen kakkelssonien sijasta käyttää aikani esim. pakkaamiseen.. mutta näkyillään!

Sponsored review: KKcenterHk lashes

Ehdin tossa joku aika sitten haaveilla uusien ripsien perään, joten olin enemmän ku mielissäni kun sain KKcenterHk:lta paketin alaripsiä kokeiltavakseni! 

Sain tällasen muhkulapaketin paria ES A68.

Mulla ei oo koskaan ollut tän tyylisiä alaripsiä missä keskiosa on kaikista pisin joten oli iha jänskyräistä tekstailla.

Tolta näyttääpi perusmeikin kanssa! Ei tullut sellasta instant awesome -fiilistä, mut vähän pidemmän aikaa tarkasteltuna pidin kyl noista! Tykkään noista ku ne näkyy pidemmänkin matkan päähän, muttei oo sellaset creepypitkät hämisreidet, eikä kapinoi tota silmän muotoa vastaan silleen. Kukaan ei varmaan tajua, mut noi ei tee silmistä mitenkään radikaalisti erimuotoisia mitä jotkut ripset saattaa tehdä.

(Kunnon passikuva toi viimeinen) Kokeilin myös miten noi ripset kävis tollaseen lussumeikkiin, ja ihan muksaltahan noi näyttää. Noi tosin on melko vaikea asettaa hyvin koska ne tahtoo taipua silleen eksoottisesti, mut kyllä se homma sit hoitu ku pistin kahdella pinseteillä. :D Niin ja tälleen baithevei, päätin vihdoinkin nyppiä kulmat vähän eri tavalla.. mun on pitänyt tehdä niin jo vaikka kuin pitkään mutten koskaan oo jaksanut. Halusin kokeilla tuollaista vähän tasaisempaa mallia, tiedä sit miten hyvin toi sopii mulle. 

Mitä on gyaru ja mitä siitä tulee?

Oonko ainoo, jonka mielestä gyarusta on tulossa tosi tylsää? En tarkota että kyllästyttäis änkeä naamaan ripsiä ja tikkurilaa, vaan kun seuraa sitä yleisen gyaru-tyylin kehitystä, ei voi olla huomaamatta miten paljon se on lussuuntunut.

Verratkaa nyt näitä nykyisiä gyaruja johonkin alkuperäisiin ysärimanboihin sun muihin. Ero on huomattavampi kuin persujen vaalivoitto. Ne alkuperäisethän olivat rumia kuin ruosteiset seipäät, mutta silloin ideana oli vain ja ainoastaan kapinoida kauneusihanteita vastaan ja olla mahdollisimman hirveä. Luin viime vuonna yhden ysäriganguron haastattelua, ja tää kertoi, että kyseessä oli lähinnä kilpailua siitä, kuka saa kanssaihmisten leuat tippumaan lähemmäksi maata. Tosin hei, kuka nyt poskissa roikkuvilla rajauksilla ja puolen hehtaarin metsän kokoisella tukalla mitään missititteleitä hakisikaan. Gyaru oli silloin vähän niinkuin punk muinoin, kysymys oli lähinnä asenteesta, mut se sit näkyi ulospäin, oikein vilkkui.

Ehkä vähän huono esimerkki amagyarusta, mutta menkööt

Ajan saatossa gyarut ovat muuttuneet ja osaltaan myös taantuneet, ja nykyään kyseessä on pelkästään hyvältä (subjektiivinen käsitys) ja nukkemaiselta näyttäminen. Amagyarut (eli sweet gyarut eli sellaiset söpöt hempeän näköiset) ovat suosittuja isommissakin porukoissa, kun taas egg-mallien näköiset gyarut (eli nämä tällä hetkellä perinteisimmin gyaruiksi tituleeratut) ovat lähinnä noloja lissuja. Koripalloilijan korkuiset tukat eivät ole kadonneet, varsinkaan kun hostessit ja Ageha-fanit sporttaavat niitä niin mielellään, mutta kokonaiskuvaa katsoessa ei voi olla huomaamatta, miten LAIMEAKSI gyaru on muuttunut. Voisi varmaan sanoa, että muutos on lähinnä hyvään suuntaan, sikäli kun tuollainen vaaleaihoinen siististi mutta muodikkaasti pukeutuva typykkä kyllä näyttää tyylikkäämmältä kuin jonkun huonon amerikkalaisen komedian kiintiöbimboa muistuttava kusenkeltainen reuhka päässä katuja kulkeva eläinkuosiin kietoutunut teini. (Pisin lause ever?) 

SOOOO TRASHYYY. 2008 lokakuun Eggistä.

Siis onhan tuo aivan kammottavan näköistä, mutta tuntuu, että tuollainen kotikutoinen kitsch ja roskaisuus on vain niin paljon enemmän sitä "gyarua" kuin mitä tuon Popteen-scannin kaltainen tyylikäs söpöys voi koskaan olla. Tää kaikki kyllä kuulostaa varmaan vähän typerältä, koska en ollut edes sen ihmeemmin kiinnostunut gyarusta silloin kun gyaruksi vielä luokiteltiin lähinnä auringossa kärventyneitä parishiltoneita. 

Mutta vaatteet ei ole se juttu, mikä mua niin paljon kiinnostaa, koska muoti muuttuu. Meikki sen sijaan on se juttu, mitä katson eniten. Ja sekin on muuttunut. Siinä missä ennen silmiin ängettiin megajytkyt rajaukset suuria silmiä saavuttaessa, nykyään ripset on se The juttu millä luodaan efektiä. Toooooodella monet laittavat tumman alarajauksen sijaan jotain vaaleanruskeaa luomiväriä ja lynttäävät oheen vielä olemattoman ohuet ripset.

Heinäkuun Popteenista

Teknisesti katsoen esimerkiksi Kumickey käyttää paljon meikkiä, irtoripset löytyvät ja circlet sun muut, mutta se ei oikeastaan näy. 

2008 elokuun Eggistä

Hänhän meikkasi roimasti enemmän muinoin, kuten kuvasta näkyy. Meikin vähentyminen (ja Popteeniin meneminen) tosin johti myös suosion kasvuun. Ihan ymmärrettävää, Kumickeyllä ei ole järkkyjä kebai-pandarajauksia, mutta hän silti näyttää nukkemaiselta.

Aina vuoden 2008 tammikuussa

Samanlainen muutos on aika ilmiselvästi tapahtunut Eggin Aina Tanakalle (pakollinen tshihihih). Hänhän oli aiemmin oikea THE GYARU, ainakin minun silmissäni, kunnon trashlutka. Mutta sitten tapahtui lussuuntuminen, joka taitaa olla jokaisella edessä. Eli "näytänpä nololta, oon liian vanha tällaiseen" -moment, valon näkeminen, you name it. 

En tiedä, onko kyseessä sitten loppujen lopuksi vain siitä, että ne mallit, jotka olivat kuuluisia kun minä kiinnostuin gyarusta, eivät ole enää kiinnostuneita raskaasta meikistä. Vai onko kyseessä se, että gyaru kokonaisuutena muuttuu vain entistä tylsemmäksi. Uusimmassa Eggissä oli juttua parista mallista, jotka vielä ruskettavat itseään. Se, että tollasesta piti tehdä erillinen juttu, kertoo jo vähän siitä, miten out ruskettaminen on. Harva gyaru siis enää ylläpitää rusketusta, vaikka se oli vielä vähän aika sitten yksi niistä perusasioista, mitä gyaruilla on. 

Joten, muuttuuko gyaru tulevaisuudessa entistä tylsemmäksi, tai oikeastaan vähemmän gyaruksi? Aina laittoi blogiinsa joku aika sitten alla olevan kuvan ja kirjoitti "Oon kyllä ollu aika gyaru ennen". Eli millainen?

Itse asiassa sain tän koko jutun idean tästä Rebeccan merkinnästä, jossa hän miettii, voiko olla gyaru ilman linssejä ja irtoripsiä. Kommentoin, että nätiltä voi näyttää ilmankin, mutta ei se kovin gyarua enää ole. Mutta sitten, WHAT IS GYARU?

Aina uusimmassa Eggissä

Luin joskus viime vuonna Angeleek-gyarusan jäsenen blogia. Hän toteuttaa siis manba/yamanba/jotainsellaista-tyyliä, ja kirjoitti joku aika sitten, että nykyajan gyarut eivät ole gyaruja. Hänen mielestään nämä nykyajan nätit ja söpöt tytöt eivät ole gyarua nähneetkään, ja Alba Rosa = gyarua. Gyarussa ei alunperin oikeastaan ollut kyse mistään muodikkuudesta, vaan tämä todellinen trendien aalloilla surffailu tuli vasta myöhemmin, joten tavallaan tajuan tuota ajattelutapaa. Heitetäänpä taas esiin se punk-vertaus; vähän sama jos kaikki pitäisivät jotain Avril Lavignea punk-tyylisenä (onko se ees tyyli, en tiiä, mut tajuutte kyllä), niin kyllä siinä varmaan jotain vanhan koulukunnan ketjuilla peitettyä irokeesiherraa pistäisi ärsyttämään. Oma mielipiteeni tähän on kuitenkin, että kaikki ovat tervetulleita. Taisiis, en oo ainakaan itse mitenkään elitistinen sen suhteen, kuka pitää millaisia vaatteita ja miten. Ei oikeastaan liittynyt, mutta ajattelin tehdä selväksi.

Tyylithän evolvoituu ja kehittyy uudenlaisiksi tai jopa täysin eri tyyleiksi ajan saatossa. Gyaru tuntuu lähinnä laajentuvan, koska nyt tuon ihan ekan kuvan kaltaiset hirvitykset voivat olla gyaruja samalla tavalla kuin joku söpö kukkamekkotsirbu. Ehkä se monenlaisuus on juuri kivaa gyarussa, esimerkiksi nyttenkin sellainen bloggaajahipstertyyli on trendikästä samoin kuin tsuyome on alkanut saamaan palstatilaa tosi paljon. Joten palaanpa siihen kysymykseen, mikä on itse asiassa gyarua? 

Ennen gyarua kuvailtiin sanoilla "vaaleat hiukset, rusketus, pitkät kynnet, vahva meikki". Nykyään näkee tosi paljon tummia hiuksia jopa lehtien sivuilla. Tummanpunaiset hiukset ovat varsinainen villitys, mutta sävyt ovat tummentuneet ihan kokonaiskuvaakin katsoessa. Rusketuksen käsittelin jo aiemmin. Pitkät raapimet.. no, tämä ei ole mielestäni koskaan ollut mitenkään pakollinen juttu. Toiset sporttaa, toiset ei. Vahva meikki.. nojaa, oma käsitykseni vahvasta meikistä ei ole se, mitä näkyy Kumickeyn naamavärkissä, mutta Kumickey on silti gyaru. Voisiko siis päätyä siihen lopputulokseen, että vaikka ulkonäköä kuinka pilkkoisi teknisiin termeihin, ihminen on tai ei ole gyaru riippuen siitä, onko hänellä se jokin GYARU juttu. The gyaru factor, tai jotain. 

Voisi varmaan sanoa, että gyaru on kääntynyt ylösalaisin. Ennen asennetta piti esitellä pinnallisin keinoin, kun taas nykyään asenne huokuu pinnasta huolimatta. 

Mutta toimiiko se pinta aina? Jotkut voivat laittaa olemattomat tekoripset ja piilarit päähän, näyttäen kuitenkin gyarulta, kun taas jotkut vetävät megalomaaniset rajaukset alaripsien kutittaessa leukaperiä, mutteivat onnistu. Luulenpa että se, onko joku gyaru vai ei, riippuu ihan asenteesta. Se, onko joku hyvä vai huono gyaru, riippuu ihan omista kyvyistä.

Gyarusta löytyy kuitenkin monenlaista hiihtäjää, joten mikseivät nämä normaalimman näköiset lussuversiotkin mahtuisi mukaan? En osaa sanoa, minkänäköisiä suurin osa gyaruista Japanissa on, mutta välillä mietin, tuleeko näistä Kanakon ja kumppanien näköisistä tapauksista yhtä häviävä vähemmistö, kuin mitä esimerkiksi yamanboista ja sensellaisista on tullut. Sen varmaan näkee sitten myöhemmin!

(Ei hajuakaan mitä yritin tässä sanoa..)